Etusivu | Uutinen | Sivu 2
Kirvun sankaripatsaan kohtalo

Kirvun sankaripatsaan kohtalo

Iltasanomissa (9.8.2023) on artikkeli Kirvun sankaripatsasta uhkaavasta tuhoamisesta. Venäläinen Leningradin alueella ilmestyvä Argumenty i fakty – Pietari -sanomalehti sekä useat muut sikäläiset mediat ovat aloittaneet kovakielisen kampanjan sankaripatsasta, sen pystyttämistä ja siinä olevia tekstejä vastaan.

Kirvu Säätiö ja Kirvun Pitäjäseura ovat olleet asiasta yhteydessä Karjalan Liittoon ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseen. Jälkimmäinen on se virallinen taho, joka hoitaa Karjalan luovutetun alueen sankarivainajien hautausmaita Moskovan suuntaan. Sieltä lähtee virallinen tiedustelu lehden antamien tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi – tai kumoamiseksi.

Nyt voimme vain odottaa vastauksia.

Mitä tapahtui 1990-luvulla

Neuvostoliiton kaaduttua suomalaiset evakot ja evakkojen jälkeläiset pääsivät käymään kotiseuduilleen Karjalan kannakselle.

Kirvulaiset löysivät kirkonmäeltään kirkon kivijalan. Kirvu Säätiön ja Kirvun Pitäjäseuran johtohenkilöt tutustuivat pian paikallisiin päättäjiin. Ensimmäiseksi allekirjoitettiin Ystävyyssopimus 30.10.1990. Siinä sovitaan kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Säätiön, Pitäjäseuran ja entisen Kirvun nykyisen hallinnon välillä.

Alettiin myös neuvotella kirkonmäen ja hautojen suojelusta. Mukana neuvotteluissa olivat samat tahot vahvistettuna silloin Kirvussa sijainneen varuskunnan johtohenkilöillä. Neuvottelut käytiin sen hetkisten Venäjän säädösten ja sääntöjen puitteissa. 3.7.1997 päivätty Sopimus kirkonmäen suojelemisesta kertoo, että vuonna 1993 on yhteisellä, suomen- ja venäjänkielisellä sopimuksella pystytetty muistomerkit kirkon rauniolle ja sankarihaudalle.

Sankaripatsaan palat löydettiin päätä lukuun ottamatta läheisistä pelloista, uusi jalusta teetettiin Lappeenrannassa kiviveistämöllä. Tänä päivänä ehkä ihmetyttää, ettei aikoinaan kirjoitettu jalustaan mitään venäjäksi. Nykyään se olisi normaali käytäntö. Kirkkopihassa olevan esittelytaulun teksti on kaksikielinen.

Se, mikä meille on omaa Suomen itsenäisyyden historiaa, eli vuosien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sodat, tulkitaan valitettavasti naapurissa toisin.

Sirpa Suvanto, Kirvu-Säätiön hallituksen pj
Heikki Jääskeläinen, Kirvu-Säätiön hallintoneuvoston pj
Hannele Inkinen, Kirvun Pitäjäseuran pj

Kuva: Heikki Jääskeläinen

Lue IS:n artikkeli


Warning: file_exists(): open_basedir restriction in effect. File(/var/www/kirvu_wp/wp-content/uploads/et_temp/Hiijarven-yli3-423508_1080x675.jpg) is not within the allowed path(s): (/tmp:/home/kirvu:/local/nullmailer) in /home/kirvu/public/v2/wp-content/themes/Divi/epanel/custom_functions.php on line 1540
Kirvun kihupyhän retki 12.-13.8.2023

Kirvun kihupyhän retki 12.-13.8.2023

Tänä vuonna lähdemme retkelle niin lähelle Kirvua kuin mahdollista, Rautjärvelle rajan pintaan. Pidämme juhlan useassa osassa, ensimmäinen osa on Rautjärven kirkon rauniolla, toinen osa Kollaa- ja Simo Häyhä -museolla ja kolmas lyhyt osa Hiijärven rannalla, jossa voimme nähdä laineiden yli Kirvun Rätykylän puiden latvat.

Paljon muutakin mahtuu matkamme varrelle. Menomatkalla pysähdymme tutustumaan Salpalinjan kivilohkareisiin ja bunkkeriin Luumäellä Askolan Salpa-asemassa, ja sunnuntaina käymme Salpalinjamuseossa Miehikkälässä. Lauantai-iltana ihailemme Imatrankosken kuohuja Imatralla. Sunnuntaina poikkeamme Ylämaalla spektroliittikylässä.

Liity juhlaan!

Retkibussimme on jo täynnä, mutta omalla autolla voit tulla paikalle ja liittyä juhlan eri osiin niissä kohdissa kuin haluat. Bussimatkalaisten kulut on jo maksettu, mutta jos tulet ”irto”matkalaisena, varaudu maksamaan itse kulusi (museomaksut, kirkkokahvit, lounaat).

Asiantuntijoina ja esiintyjinä matkallamme

ovat mm. historian tuntijat Markku Leporanta ja Jorma Huuhtanen, rovasti Heikki Jääskeläinen, kirkkoherra emeritus Kari Luumi, tarinankertoja ja lausuja Pentti Tomminen, sotatieteiden tohtori Tapio Saarelainen, Simo Häyhä-museon ja Salpalinjamuseon oppaat, Kirvun Lauluseura johtajanaan kirkkomuusikko Kimmo Puunenä.

Tilaamme hyvän ilman, mutta varaudu myös lämpöisellä ja sateenpitävällä. Ja ne omat lääkkeet mukaan…

Ennakkotilaa kirjat ja korut

Kirvu-tuotteita kannattaa nyt ennakkotilata os. https://kirvu.fi/kauppa/, saat tuotteet ilman postimaksua reissussa.

Nähhää bussis ja juhlapaikoil!

Kirvu-juhlan 2023 toimikunta

Juhlapäivien aikataulu

Lauantai

7.00 Mäntsälä, ent. linja-autoasema
Keskuskatu 12, Mäntsälä (tarvikkeiden haku 10. min)
7.45 Orimattila, linja-autoasema
8.15 Lahti, matkakeskus
8.35 Nastolan ABC
9.20 Kouvola, matkakeskus
9.40–10.10 Utti ABC-Päämaja, omakustannus, tauko 30 min
10.45–11.35 Luumäki, Askolan Salpa-asema, tauko 50 min
12.00–13.25 Lappeenranta, Ravintola Nautilus, lounas 1h 25min
14.25–15.25 Rautjärvi, kirkon raunio, juhlan osa 1, 1h
15.35–16.45 Kollaan ja Simo Häyhän museo, juhlan osa 2, 1h 10min
16.55–17.05 Hiijärven ranta, juhlan osa 3, 10 min
17.45 Imatra, kosken kuohut ja majoittuminen Valtionhotelliin

Yhden päivän matkalaiset lähtevät kohti kotia.

Sunnuntai

9.00 Lähtö Hotellilta
10.00–11.00 Ylämaan spektroliittikylä, 1 h
11.40–14.00 Salpalinjamuseo: opastukset ja lounas, 2h 20min
15.20 Kouvola, matkakeskus
15.50 Nastolan ABC
16.15 Nastola, levähdysalue
16.40 Lahti, matkakeskus
17.10 Orimattila, linja-autoasema
17.45 Mäntsälä, ent. linja-autoasema

Järvi, hiekkaranta, soutuvene, horisontissa havupuita kasvavia saaria ja vastaranta.
Kirkon kivijalan edessä rautainen risti, kirkkosalin pohja hiekkaa

Warning: file_exists(): open_basedir restriction in effect. File(/var/www/kirvu_wp/wp-content/uploads/et_temp/Kirjasarjan-luovutus-18360_1080x675.jpg) is not within the allowed path(s): (/tmp:/home/kirvu:/local/nullmailer) in /home/kirvu/public/v2/wp-content/themes/Divi/epanel/custom_functions.php on line 1540
Kirjalahjoitus Kirvun Kotiseutuarkistolle

Kirjalahjoitus Kirvun Kotiseutuarkistolle

Mäntsälässä Kirvun Pitäjämuseon ensimmäinen aukiolopäivä koronatauon jälkeen sunnuntaina 5.7.2020 alkoi vauhdikkaasti, kun epävirallinen Rätykylä-delegaatio luovutti museolle arvokkaan tietokirjasarjan.

Nahkakantinen 10-osainen teossarja on peräisin Kirvun kirjastosta, josta sen otti kesäkuussa 1944 evakkolastinsa mukaan Kirvun kunnanvaltuuston silloinen pitkäaikainen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Tahvo Welling (sittemmin Tahvola).

Kirjat on painettu vuosina 1909-1919, ja niitä säilytettiin sodan jälkeen aluksi Tahvolan kotona Kankaan kartanossa Orimattilassa hänen kuolemaansa saakka v. 1970. Perintöä jaettaessa kirjat sai sisarusparvesta Tahvolan tyttären poika Kari Veijalainen (kuoli v. 2016), ja teossarjaa säilytettiin Veijalaisten kotona Lahdessa.

Hyväkuntoiset teokset luovuttivat museolle Tahvo Tahvolan tyttären tytär Marja Leporanta ja hänen miehensä Simo Leporanta sekä Kari Veijalaisen leski Leena. Mukana luovutustilaisuudessa olivat myös toimitusjohtaja Sami Leporanta ja toimittaja Kari Lumikero – kaikkien sukujuuret ovat Kirvun Rätykylässä ja Ylikuunussa.

Kirjasarjan vastaanotti Kirvun Pitäjäseuran sihteeri/rahastonhoitaja Kaisu Iivonen.

Teksti: Kari Lumikero Kuva: Eeva Lundell

Kirjasarjaa säilytetään Kirvun Kotiseutuarkistolla.

Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle Kari Lumikero, Leena Veijalainen, Marja ja Simo Leporanta, Kaisu Iivonen ja Sami Leporanta.