Kaupassamme on myynnissä runsaasti erilaisia Kirvu-tuotteita.
Tutustu valikoimaan täältä ja tilaa.
Kirvun kirkonmäki ja hautuumaa talvisessa komeudessaan maaliskuussa 2022. Kevät antaa vielä odottaa itseään.
Kirvulainen talkooväki on perinteisesti käynyt kahdesti kesässä niittämässä kirkkomaalta heinän ja keräämässä talven aikana kertyneet roskat alueelta. Tämä kunnianosoituksena menneille sukupolville ja sankarihaudassa lepääville kirvulaisille urhoille, jotka mahdollistivat Suomen itsenäisyyden säilymisen. Juuri siistitty alue onkin silmiähivelevä näky. Siitä on iloa myös paikalliselle väestölle.
Nyt kuitenkin koronapandemia on jo 2 vuoden ajan estänyt meitä huolehtimasta Kirvun kirkkomaan ja uuden hautausmaan muistomerkin alueiden siivoamista ja kunnossapitoa. Apunamme tänä pandemian kurittamisen aikana ovat olleet vanhassa pappilassa asuvat Toivon talon asukkaat. He ovat siistineet alueitamme ahkerasti. Joutuivatpa myös metsurin hommiin, kun vanhoja, lahoja kuusia, ns. porttipuita piti turvallisuussyistä kaataa.
Tämän linkin takaa voi katsoa kesäistä ilmakuvaa Kirvun kirkonmäeltä.
Kirvun Pitäjäseura on päättänyt jatkaa rotinarinkelien lähettämistä uusille vuonna 2022 syntyneille Kirvu-juurisille vauvoille.
Onko perheeseenne syntynyt uusi jäsen?
Ilmoita vauvan nimi, syntymäaika, juurikylä, vanhemman nimi, osoite ja puhelinnumero (postipaketin lähettämistä varten) osoitteeseen kirvu@kirvu.fi.
Rotinarinkelit
Rotinarinkelit toimitetaan vuoden 2021 lopulla vunukan tiedot ilmoittaneille sekä kevätvauvoille ennen pääsiäistä Lappeenrannasta Juho Pullilta eri puolille Suomea. Kesävauvat saavat omansa ennen joulua.
Kirvun Pitäjäseura toivottaa uudenuutukaisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen onnellista ja tervettä elämää! Toivottavasti siihen mahtuu silloin tällöin häivähdys Kirvua…
Kirvu-Säätiö ylläpitää kuva-arkistoa. Kirvun kuva-arkistoon on skannattu satoja kuvia Kirvusta ja kirvulaisesta elämästä ennen sotia.
Kuvat on saatu aikojen saatossa lahjoituksina yksityishenkilöiltä. Lahjoitusten myötä oikeus kuviin on siirtynyt Kirvu-Säätiölle.
Google Kuvissa sijaitsevat omalle koneelle ladattavat kuvat ovat kaikkien käytettävissä.
Kuvia julkaistaessa lähteeksi merkitään Kirvun kuva-arkisto, kuvaaja tuntematon.
Aika monesta kuvasta puuttuvat kuvaselosteet: keitä kuvissa on tai mikä on ollut kuvauspaikka jne.
Nyt yritämmekin täydentää kuvatekstejä avustuksellanne.
Käykää tutustumassa kuviin. Mikäli kuvista löytyy tuttuja kasvoja/paikkoja/tapahtumia ilman selostetta, ilmoittakaa täydennettävät tiedot Kirvu-Säätiön sähköpostiin kirvusaatio@kirvu.fi.
Täydennämme kuvaselosteita saatujen tietojen perusteella.
Linkit kuva-arkistoihin:
Kuvia Kirvusta löytyy myös
Museoviraston nettisivuilta
ja
Suomen armeijan kuva-arkistosta
Hakusana esim. Kirvu, kokeile hakua myös kylän nimellä, esim. Inkilä.
Karjalan Liitto on koostanut ”yksiin kansiin” netistä löytyvät karjala-aiheiset verkkosivustot sekä muita karjalaisuuteen liittyviä sivustoja.
Yli 100-sivuiseen listaan pääsee tutustumaan klikkaamalla tätä linkkiä.
Kirvuun liittyviä sivustoja alkaen sivulta 42.
Kirvu lukuina
Viipurin lääniin ja Jääsken kihlakuntaan kuulunut Kirvu on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen pitäjä. Kirvu pakkoluovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Vuonna 1871 perustettu pitäjä lakkautettiin virallisesti vuonna 1948. Kirvun asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 8721 väestötiheyden ollessa 14,39 as./km².
Nyky-Kirvu sijaitsee Venäjän rajavyöhykkeellä, joten kotiseutumatkailijalta vaaditaan viisumin lisäksi alueelle kirjallinen oleskelulupa.
Maantiede
Kirvun pinta-ala oli 695,22 km², josta vesistöjen osuus oli 44,30 km².
Kirvun alueella oli runsaasti pieniä järviä ja jokia. Kirvun suurimmat järvet olivat pitäjän länsirajalla sijainnut Mertjärvi, joka laskee vetensä Vuoksen päähaaraan, sekä kunnan etelärajalla sijainneet Helisevänjärvi ja siihen laskeva Juoksemajärvi. Juoksemajärveen päätyy kunnan halki luode–kaakko-suunnassa virrannut Helisevänjoki, joka tuo vedet muun muassa Kirvujärvestä, Torajärvestä, Äksjärvestä ja Suolijärvestä. Helisevänjärveen puolestaan laskee kunnan halki luode–kaakko-suunnassa virrannut Kuunjoki, joka tuo vedet muun muassa Kuunustaisesta, Korsjärvestä ja Alajärvestä.
Kylät
Ahola, Apula, Eijala, Haikola, Hannukkariikonen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lankila, Lietlahti, Läylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Mömmölä, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalka, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikonen, Tietävälä, Torajärvi, Vallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsijoki, Virola, Vorniola.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin.
Elinkeinot
Kirvu tunnettiin Sairalan kristillisestä opistosta ja Kirvun Luonnonparantolasta. Kirvussa oli myös teollisuutta, mm. viisi huopatehdasta, useita sahoja, myllyjä ja nahkatehtaita. Pitäjän poikki etelästä koilliseen kulki rautatie reittiä Leinjärvi–Sairala–Inkilä–Ojajärvi.
Kirvun väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen pääsääntöisesti Kärkölään, Mäntsälään, Orimattilaan ja Pukkilaan.
Kirvun historiaan, elämään Kirvussa ja pitäjän maantieteeseen voi tutustua tarkemmin hankkimalla
Kirvun kirjan ja muistitikun, jossa on eri kylien karttoja. Tuotteita voi tilata osoitteesta kirvu@kirvu.fi.
Lähde Kirvun kirja ja Wikipedia
Nykykirvulainen Olesja Anatoljevna Kovaltsuk lähetti kesällä 2020 kuvia metsästä löytämistään vanhoista hautakivistä.
Löydetyt hautakivet
·Matti Pönkkä (s. 3.3.1862, k. 27.3.1917)
· Paavo Ovaska (s. 28.6.1871, k. 27.4.1911
· Anna Karjalainen (s. 23.8/1861, k. 22.5.1903)
Kirvun seurakunnan kuolleiden ja haudattujen kirjoista selviää mm. seuraavaa:
Matti Filipinpoika Pönkkä on kuollessaan ollut ent. asemamiesten esimies
Paavo Laurinpoika Ovaska työskenteli tullivartijana Terijoella ja
Genistä selvisi, että Anna Davidsdotter Karjalainen os. Alopaeus menehtyi suolikatarriin.
Kirvun uuden hautausmaan muistomerkin ääreen on kerätty alueelta vuosien saatossa löytyneitä hautakiviä.
Sinne siirrettiin myös Pönkän, Ovaskan ja Karjalaisen kivet. Siirtotyöstä vastasivat Toivon Talon asukkaat.
Kirvu-Säätiö pyytää vuosittain Väestötietojärjestelmästä luvut Suomessa asuvista, Kirvussa syntyneistä miehistä ja naisista. Edellisen vuoden tilastotiedot valmistuvat aina seuraavan vuoden huhtikuussa. Ulkomailla asuvien lukumäärää ei pystytä selvittämään.
TOP 10 paikkakunnat 2020
Asuinkunta/kirvulaisia yhteensä
Katso asuinpaikkakuntakohtainen tieto avaamalla liite. Liitteenä tilastot vuosilta 2016-2020.
Mäntsälässä Kirvun Pitäjämuseon ensimmäinen aukiolopäivä koronatauon jälkeen sunnuntaina 5.7.2020 alkoi vauhdikkaasti, kun epävirallinen Rätykylä-delegaatio luovutti museolle arvokkaan tietokirjasarjan.
Nahkakantinen 10-osainen teossarja on peräisin Kirvun kirjastosta, josta sen otti kesäkuussa 1944 evakkolastinsa mukaan Kirvun kunnanvaltuuston silloinen pitkäaikainen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Tahvo Welling (sittemmin Tahvola).
Kirjat on painettu vuosina 1909-1919, ja niitä säilytettiin sodan jälkeen aluksi Tahvolan kotona Kankaan kartanossa Orimattilassa hänen kuolemaansa saakka v. 1970. Perintöä jaettaessa kirjat sai sisarusparvesta Tahvolan tyttären poika Kari Veijalainen (kuoli v. 2016), ja teossarjaa säilytettiin Veijalaisten kotona Lahdessa.
Hyväkuntoiset teokset luovuttivat museolle Tahvo Tahvolan tyttären tytär Marja Leporanta ja hänen miehensä Simo Leporanta sekä Kari Veijalaisen leski Leena. Mukana luovutustilaisuudessa olivat myös toimitusjohtaja Sami Leporanta ja toimittaja Kari Lumikero – kaikkien sukujuuret ovat Kirvun Rätykylässä ja Ylikuunussa.
Kirjasarjan vastaanotti Kirvun Pitäjäseuran sihteeri/rahastonhoitaja Kaisu Iivonen.
Teksti: Kari Lumikero Kuva: Eeva Lundell
Kirjasarjaa säilytetään Kirvun Kotiseutuarkistolla.
Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle Kari Lumikero, Leena Veijalainen, Marja ja Simo Leporanta, Kaisu Iivonen ja Sami Leporanta.