Kirvu lukuina
Viipurin lääniin ja Jääsken kihlakuntaan kuulunut Kirvu on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen pitäjä. Kirvu pakkoluovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Vuonna 1871 perustettu pitäjä lakkautettiin virallisesti vuonna 1948. Kirvun asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 8721 väestötiheyden ollessa 14,39 as./km².
Nyky-Kirvu sijaitsee Venäjän rajavyöhykkeellä, joten kotiseutumatkailijalta vaaditaan viisumin lisäksi alueelle kirjallinen oleskelulupa.
Maantiede
Kirvun pinta-ala oli 695,22 km², josta vesistöjen osuus oli 44,30 km².
Kirvun alueella oli runsaasti pieniä järviä ja jokia. Kirvun suurimmat järvet olivat pitäjän länsirajalla sijainnut Mertjärvi, joka laskee vetensä Vuoksen päähaaraan, sekä kunnan etelärajalla sijainneet Helisevänjärvi ja siihen laskeva Juoksemajärvi. Juoksemajärveen päätyy kunnan halki luode–kaakko-suunnassa virrannut Helisevänjoki, joka tuo vedet muun muassa Kirvujärvestä, Torajärvestä, Äksjärvestä ja Suolijärvestä. Helisevänjärveen puolestaan laskee kunnan halki luode–kaakko-suunnassa virrannut Kuunjoki, joka tuo vedet muun muassa Kuunustaisesta, Korsjärvestä ja Alajärvestä.
Kylät
Ahola, Apula, Eijala, Haikola, Hannukkariikonen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lankila, Lietlahti, Läylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Mömmölä, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalka, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikonen, Tietävälä, Torajärvi, Vallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsijoki, Virola, Vorniola.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin.
Elinkeinot
Kirvu tunnettiin Sairalan kristillisestä opistosta ja Kirvun Luonnonparantolasta. Kirvussa oli myös teollisuutta, mm. viisi huopatehdasta, useita sahoja, myllyjä ja nahkatehtaita. Pitäjän poikki etelästä koilliseen kulki rautatie reittiä Leinjärvi–Sairala–Inkilä–Ojajärvi.
Kirvun väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen pääsääntöisesti Kärkölään, Mäntsälään, Orimattilaan ja Pukkilaan.
Kirvun historiaan, elämään Kirvussa ja pitäjän maantieteeseen voi tutustua tarkemmin hankkimalla
Kirvun kirjan ja muistitikun, jossa on eri kylien karttoja. Tuotteita voi tilata osoitteesta kirvu@kirvu.fi.
Lähde Kirvun kirja ja Wikipedia