Uusi Karjalanneito-patsas Mäntsälään

Iltasanomissa (9.8.2023) on artikkeli Kirvun sankaripatsasta uhkaavasta tuhoamisesta. Venäläinen Leningradin alueella ilmestyvä Argumenty i fakty – Pietari -sanomalehti sekä useat muut sikäläiset mediat ovat aloittaneet kovakielisen kampanjan sankaripatsasta, sen pystyttämistä ja siinä olevia tekstejä vastaan.

Kirvu Säätiö ja Kirvun Pitäjäseura ovat olleet asiasta yhteydessä Karjalan Liittoon ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseen. Jälkimmäinen on se virallinen taho, joka hoitaa Karjalan luovutetun alueen sankarivainajien hautausmaita Moskovan suuntaan. Sieltä lähtee virallinen tiedustelu lehden antamien tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi – tai kumoamiseksi.

Nyt voimme vain odottaa vastauksia.

Mitä tapahtui 1990-luvulla

Neuvostoliiton kaaduttua suomalaiset evakot ja evakkojen jälkeläiset pääsivät käymään kotiseuduilleen Karjalan kannakselle.

Kirvulaiset löysivät kirkonmäeltään kirkon kivijalan. Kirvu Säätiön ja Kirvun Pitäjäseuran johtohenkilöt tutustuivat pian paikallisiin päättäjiin. Ensimmäiseksi allekirjoitettiin Ystävyyssopimus 30.10.1990. Siinä sovitaan kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Säätiön, Pitäjäseuran ja entisen Kirvun nykyisen hallinnon välillä.

Alettiin myös neuvotella kirkonmäen ja hautojen suojelusta. Mukana neuvotteluissa olivat samat tahot vahvistettuna silloin Kirvussa sijainneen varuskunnan johtohenkilöillä. Neuvottelut käytiin sen hetkisten Venäjän säädösten ja sääntöjen puitteissa. 3.7.1997 päivätty Sopimus kirkonmäen suojelemisesta kertoo, että vuonna 1993 on yhteisellä, suomen- ja venäjänkielisellä sopimuksella pystytetty muistomerkit kirkon rauniolle ja sankarihaudalle.

Sankaripatsaan palat löydettiin päätä lukuun ottamatta läheisistä pelloista, uusi jalusta teetettiin Lappeenrannassa kiviveistämöllä. Tänä päivänä ehkä ihmetyttää, ettei aikoinaan kirjoitettu jalustaan mitään venäjäksi. Nykyään se olisi normaali käytäntö. Kirkkopihassa olevan esittelytaulun teksti on kaksikielinen.

Se, mikä meille on omaa Suomen itsenäisyyden historiaa, eli vuosien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sodat, tulkitaan valitettavasti naapurissa toisin.

Sirpa Suvanto, Kirvu-Säätiön hallituksen pj
Heikki Jääskeläinen, Kirvu-Säätiön hallintoneuvoston pj
Hannele Inkinen, Kirvun Pitäjäseuran pj