Joulumyyjäiset 2.12. Kirvun Pitäjämuseolla
Perinteiset joulumyyjäiset museolla 2.12. kello 11-14 – osoite Vanha Porvoontie 8 Mäntsälä.
Kirvun Lauluseura esiintyy.
Arpajaiset.
Maksutavat käteinen, MobilePay, kortit.
Tervetuloa!

Perinteiset joulumyyjäiset museolla 2.12. kello 11-14 – osoite Vanha Porvoontie 8 Mäntsälä.
Kirvun Lauluseura esiintyy.
Arpajaiset.
Maksutavat käteinen, MobilePay, kortit.
Tervetuloa!

Museoon voi tutustua myös yksityisesti. Yksityisesittelyistä veloitamme 1.1.2024 lähtien 15 euroa.
Esittelykierroksen tilaukset: Sirpa Suvanto, p. 040 7151 619.
Käteismaksu paikan päällä.


Myydään niin kauan kuin kalentereita riittää.
Tilaukset:
sähköposti kirvu@kirvu.fi, puhelin 050 5000 477.
Kalenteri on mainio isänpäivä- tai joululahjaidea ja passaahan se hyvin omalle seinällekin.
Tilaukset: sähköposti kirvu@kirvu.fi, puhelin 050 5000 477
Kalenterin hinta on 22 euroa + lähetyskulut painon mukaan.
Kalenterissa on nimi- ja juhlapäivät ja se on sidottu metallikierteellä, ja sen voi ripustaa seinälle.
Kuvituskuvina kalenteriin on valittu kuvia kuva-arkistostamme sekä Museoviraston arkistosta.
Kalenterin tuotto käytetään Kirvun pitäjämuseon ylläpitoon.
Kirvun Pitäjäseura
Iltasanomissa (9.8.2023) on artikkeli Kirvun sankaripatsasta uhkaavasta tuhoamisesta. Venäläinen Leningradin alueella ilmestyvä Argumenty i fakty – Pietari -sanomalehti sekä useat muut sikäläiset mediat ovat aloittaneet kovakielisen kampanjan sankaripatsasta, sen pystyttämistä ja siinä olevia tekstejä vastaan.
Kirvu Säätiö ja Kirvun Pitäjäseura ovat olleet asiasta yhteydessä Karjalan Liittoon ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseen. Jälkimmäinen on se virallinen taho, joka hoitaa Karjalan luovutetun alueen sankarivainajien hautausmaita Moskovan suuntaan. Sieltä lähtee virallinen tiedustelu lehden antamien tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi – tai kumoamiseksi.
Nyt voimme vain odottaa vastauksia.
Neuvostoliiton kaaduttua suomalaiset evakot ja evakkojen jälkeläiset pääsivät käymään kotiseuduilleen Karjalan kannakselle.
Kirvulaiset löysivät kirkonmäeltään kirkon kivijalan. Kirvu Säätiön ja Kirvun Pitäjäseuran johtohenkilöt tutustuivat pian paikallisiin päättäjiin. Ensimmäiseksi allekirjoitettiin Ystävyyssopimus 30.10.1990. Siinä sovitaan kulttuuri- ja matkailuyhteistyöstä Säätiön, Pitäjäseuran ja entisen Kirvun nykyisen hallinnon välillä.
Alettiin myös neuvotella kirkonmäen ja hautojen suojelusta. Mukana neuvotteluissa olivat samat tahot vahvistettuna silloin Kirvussa sijainneen varuskunnan johtohenkilöillä. Neuvottelut käytiin sen hetkisten Venäjän säädösten ja sääntöjen puitteissa. 3.7.1997 päivätty Sopimus kirkonmäen suojelemisesta kertoo, että vuonna 1993 on yhteisellä, suomen- ja venäjänkielisellä sopimuksella pystytetty muistomerkit kirkon rauniolle ja sankarihaudalle.
Sankaripatsaan palat löydettiin päätä lukuun ottamatta läheisistä pelloista, uusi jalusta teetettiin Lappeenrannassa kiviveistämöllä. Tänä päivänä ehkä ihmetyttää, ettei aikoinaan kirjoitettu jalustaan mitään venäjäksi. Nykyään se olisi normaali käytäntö. Kirkkopihassa olevan esittelytaulun teksti on kaksikielinen.
Se, mikä meille on omaa Suomen itsenäisyyden historiaa, eli vuosien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sodat, tulkitaan valitettavasti naapurissa toisin.
Sirpa Suvanto, Kirvu-Säätiön hallituksen pj
Heikki Jääskeläinen, Kirvu-Säätiön hallintoneuvoston pj
Hannele Inkinen, Kirvun Pitäjäseuran pj
Kuva: Heikki Jääskeläinen
Tänä vuonna lähdemme retkelle niin lähelle Kirvua kuin mahdollista, Rautjärvelle rajan pintaan. Pidämme juhlan useassa osassa, ensimmäinen osa on Rautjärven kirkon rauniolla, toinen osa Kollaa- ja Simo Häyhä -museolla ja kolmas lyhyt osa Hiijärven rannalla, jossa voimme nähdä laineiden yli Kirvun Rätykylän puiden latvat.
Paljon muutakin mahtuu matkamme varrelle. Menomatkalla pysähdymme tutustumaan Salpalinjan kivilohkareisiin ja bunkkeriin Luumäellä Askolan Salpa-asemassa, ja sunnuntaina käymme Salpalinjamuseossa Miehikkälässä. Lauantai-iltana ihailemme Imatrankosken kuohuja Imatralla. Sunnuntaina poikkeamme Ylämaalla spektroliittikylässä.
Retkibussimme on jo täynnä, mutta omalla autolla voit tulla paikalle ja liittyä juhlan eri osiin niissä kohdissa kuin haluat. Bussimatkalaisten kulut on jo maksettu, mutta jos tulet ”irto”matkalaisena, varaudu maksamaan itse kulusi (museomaksut, kirkkokahvit, lounaat).
ovat mm. historian tuntijat Markku Leporanta ja Jorma Huuhtanen, rovasti Heikki Jääskeläinen, kirkkoherra emeritus Kari Luumi, tarinankertoja ja lausuja Pentti Tomminen, sotatieteiden tohtori Tapio Saarelainen, Simo Häyhä-museon ja Salpalinjamuseon oppaat, Kirvun Lauluseura johtajanaan kirkkomuusikko Kimmo Puunenä.
Tilaamme hyvän ilman, mutta varaudu myös lämpöisellä ja sateenpitävällä. Ja ne omat lääkkeet mukaan…
Kirvu-tuotteita kannattaa nyt ennakkotilata os. https://kirvu.fi/kauppa/, saat tuotteet ilman postimaksua reissussa.
Nähhää bussis ja juhlapaikoil!
Kirvu-juhlan 2023 toimikunta
Lauantai
7.00 Mäntsälä, ent. linja-autoasema
Keskuskatu 12, Mäntsälä (tarvikkeiden haku 10. min)
7.45 Orimattila, linja-autoasema
8.15 Lahti, matkakeskus
8.35 Nastolan ABC
9.20 Kouvola, matkakeskus
9.40–10.10 Utti ABC-Päämaja, omakustannus, tauko 30 min
10.45–11.35 Luumäki, Askolan Salpa-asema, tauko 50 min
12.00–13.25 Lappeenranta, Ravintola Nautilus, lounas 1h 25min
14.25–15.25 Rautjärvi, kirkon raunio, juhlan osa 1, 1h
15.35–16.45 Kollaan ja Simo Häyhän museo, juhlan osa 2, 1h 10min
16.55–17.05 Hiijärven ranta, juhlan osa 3, 10 min
17.45 Imatra, kosken kuohut ja majoittuminen Valtionhotelliin
Yhden päivän matkalaiset lähtevät kohti kotia.
Sunnuntai
9.00 Lähtö Hotellilta
10.00–11.00 Ylämaan spektroliittikylä, 1 h
11.40–14.00 Salpalinjamuseo: opastukset ja lounas, 2h 20min
15.20 Kouvola, matkakeskus
15.50 Nastolan ABC
16.15 Nastola, levähdysalue
16.40 Lahti, matkakeskus
17.10 Orimattila, linja-autoasema
17.45 Mäntsälä, ent. linja-autoasema
Kirvun sotaorpoja etsitään
Kirvulaiset sotaorvot Anneli Valtonen ja Martti Ovaska esittivät Kirvun Pitäjäseuralle toivomuksen kirvulaisten sotaorpojen kartoittamisesta ja heidän haastattelustaan yhteistä julkaisua varten. Tavoitteena on kerätä muisti- ja kokemustietoa sodan, evakkomatkan ja isän/äidin menettämisen aiheuttamista elinikäisistä haavoista.
Pitäjäseura on asettanut hankeryhmän syksyllä 2022. Tarkoitus on haastatella niin monta sotaorpoa kuin mahdollista; nuorimmatkin Kirvussa syntyneet orvot ovat jo 78-vuotiaita, joten aikaa ei ole paljon.
Onko perheessäsi kirvulainen sotaorpo?
Jos omissa vanhemmissasi/isovanhemmissasi on sotaorpo, pyydämme ilmoittamaan yhteystiedot os. kirvu@kirvu.fi. Sovitaan yhdessä, kuka hänet haastattelee, sinä itse vai joku hankeryhmästä/avustajista. Haastattelut on tarkoitus tehdä vuoden 2023 aikana ja aineistosta tehdään sen jälkeen julkaisu. Aineiston jatkokäytöstä sovitaan erikseen. Aineisto säilytetään Kirvun Kotiseutuarkistossa Mäntsälässä.
Yhteistyöstäsi jo nyt kiittäen
Kirvun Sotaorvot -hanke
Hannele Inkinen, 050 581 2434
Talvisodan sotaorpo Kurkijoella. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto






Suuri, 562 sivuinen valokuvateos esittelee koulupiireittäin elämää Kirvussa ennen sotia.
Painovuosi 1988.
Koulupiirit
Tarjous voimassa 31.12.2022 asti.
Tilaukset: kirvu@kirvu.fi
