Elinkeinot

Kirvun aluetta oli asutettu jo Talvisodan jälkeen vuonna 1940. Jatkosodan alettua kesällä 1941 alueelle asutettu väestö siirrettiin muutamien haastateltujen mukaan Uralille.

Jatkosodan jälkeen 1944-1945 aluetta alettiin jälleen asuttaa. Ihmisiä alettiin houkutella muuttamaan Karjalan kannakselle monin eduin. Lue ote kirjasta Tikka-Balasov-Stepakov: Karjalan kannas sotien jälkeen (Turussel, Pietari 2002) Etuoikeudet 1945

Kirvun alueelle perustettiin kolhooseja ja joitakin suomalaisten teollisuuslaitoksia otettiin uudelleen käyttöön.

Kolhooseja

Kolhoosi Kirov Sairalassa
Kolhoosi Kunnia Sankareille Maslovossa (Matikkala)
Kolhoosi Zvjozdochka (Tähtönen)

Kolhoosit tarjosivat työtä maa- ja karjatalouden ammattilaisille. Myös koneet ja laitteet piti pitää kunnossa ja

Sovhoosi

Hrushshovin maatalouden tehostamistoimien aikana kolhoosit yhdistettiin ja tilalle tuli isoja sovhooseja ja Kirvun aluella oli Triumf-niminen sovhoosi. Vuoksenrannassa oli Lazurnoe (Korpiilahti)-niminen sovhoosi.

Metsätalousyhtymä, saha, tiilitehdas…

Alueella suoritettiin paljon metsänhakkuita, joista vastasi metsätalousyhtymä. Jotkut haastatelluistamme ovat olleet yhtymän palveluksessa.

Inkilässä pantiin suomalaisajan saha käyntiin. Se sekä metsäteollisuuslaitos ja sen kuljetuskalusto työllistivät paljon väkeä.

Sairalassa Torajoen toisella puolella otettiin käyttöön suomalaisilta jäänyt tiilitehdas, ilmeisesti Niukkasen perustama.

Samalla alueella oli myös kone- ja traktoriasema, konevarikko PMK (peredvizhnaja mehanizirovannaja kolonna), jossa huollettiin ja korjattiin kolhoosien ja sovhoosien työkoneita.

Sairalassa on ollut mylly.

Kaksi varuskuntaa

Kirvussa on ollut kaksi varuskuntaa, toinen kirkolla ja toinen Sairalassa.

Kirkolla oli rakennettu armeijan käyttöön suuria kerrostaloja, jotka nyt ovat ryöstettyinä ja sortuneina jäämässä villiintyneen kasvuston sisään. Varuskunnan panssarivaunuvarikko oli rakennettu Kirvun Uuden hautausmaan päälle.

Sairalan osuuskaupan (suomalaisen) lähellä oli varuskunnan rakennuksia, esikunta ja kasarmeja.

Sotilaiden vaimot tekivät töitä opettajina, kaupan myyjinä, lastentarhan opettajina ja opettivat lapsille musiikkia sekä vieraita kieliä. Monet vaimot olivat myös lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Kirvun alueella toimii rajavartiosto. Yksi sen tukikohdista on Tietävälän koululla ja toinen on ollut jonkin aikaa Sairalan Evankelisella Kansanopistolla.

Tienhoitolaitos

Neuvostoliitossa oli myös tienhoitolaitos, joka työllisti ihmisiä teiden kunnossapidon parissa.

Rautatie, asemat, tasoristeykset

Muutamat haastatellut olivat työssä rautateillä. Junissa tarvitaan henkilöstöä, samoin itse rautateiden kunnossapidossa.

Asemilla tarvittiin tietysti henkilökuntaa valvomaan junien turvallista tuloa ja menoa.

Muistamme menneiltä vuosilta, miten jokainen tasoristeys Karjalan kannaksella oli valvottu. Pienessä mökissä oli työssä henkilö, joka huolehti puomien nostamisesta ja laskemisesta junan tulon ja menon mukaan.

Puolustusministeriön sotilasparantola 1944~1960

Kirvun Evankelinen Kansanopisto muutettiin Neuvostoliiton aikana sotilasparantolaksi. Parantolassa kuntoutettiin sodassa vammautuneita venäläisiä sotilaita.

Työpaikkoja oli paljon tarjolla aina lääkäreistä ja hoitajista lähtien ruokalan tarjoilijoihin saakka.

Parantola siirrettiin 1960-luvulla lähemmäs Viipuria.

Sairaala

Sairalassa toimi sairaala, jossa jotkut haastateltavista ovat syntyneetkin. Sairaalan talo on kirkonkylään päin lähtiessä ensimmäinen talo oikealla osuuskaupan varaston jälkeen. Kun varuskunta siirrettiin muualle, myös sairaala lopetti Sairalassa. Myös terveysasema oli tarjolla.

Hammaslääkäri toimi sairaalaa vastapäätä olleessa, nyt palaneessa rakennuksessa.

Terveyssisar kiersi kodeissa tarkastamassa lapset ja jakamassa vitamiineja ja neuvoja.

Silmälääkäriä tai leikkausta varten lähdettiin ja lähdetään myös nykyään Viipuriin.

Kalanviljelylaitos ja lomakyliä

Puusniekan niemessä, Sairalan-kirkonkylän tien varrella, toimii nykyisin (2022) kalanviljelylaitos Torajärvessä. Samassa yhteydessä on lomakylä Lepomajat – Basa Otdyiha, josta on saatavilla mökkimajoitusta.

Eteläisessä Kirvussa on lomakylä KFH Skala (База отдыха КФХ «Скала»).

Lietlahdessa on loma- ja kiipeilykeskus Lietlahti Natural Park.

Kaikkea tarpeellista

Sairala oli alueen keskus. Siellä oli tarjolla taloustavara- ja huonekalukauppa, kirjakauppa ja posti.

Tavallisia sekatavarakauppoja oli joillakin kylillä, esim. Sairalassa, Inkilässä ja kirkolla, useampiakin. Sovhoosissa oli myös oma kauppa. 2022 kauppoja on vielä Sairalassa (tasoristeyksen molemmin puolin), Inkilässä (asemalla ja Läherannan vanhassa korjaamossa) ja kirkonkylällä (kerrostalojen päädyssä).

Sairalassa on kahvila, jossa voi aterioida.

”Täällä oli ihan kaikkea, kun tämä Sairala oli eräänlainen keskuspaikka.”