ARKISTO

Kirvu seminaari 19.9.2009

19.09.2009



Niukkas Jussin puvusta kuhnekylpyihin
Vanha vireä Kirvu esittäytyi Orimattilassa


Hannu Takala, Risto Astikainen ja Martti Ovaska pohtivat seminaarin kulkua ennen puheenvuorojen alkua. Taustalla Kivun kukko, pitäjän toisen kirkon katolla seisonut tuuliviiri.

Toimittaja Risto Astikainen esitteli yleisölle näyttelyn esineistöä. Näyttelyssä esillä oli kirjallista ja kuvallista materiaalia sekä Niukkasen suojeluskunta-asepuku.

Rautakautisen korulöydön Kirvusta tehnyt Oiva Kuisma (keskellä ) oli tullut tutustumaan kotipaikkakunnan historiaan poikansa Kyösti Kuisman kanssa.

Toimittaja Risto Astikainen esitteli näyttelyn ja kertoi omaan vauhdikkaaseen tapaansa Kirvun kahvista.

Mitä erityistä 1930-luvulla löytyi rajan taakse jääneestä vireästä Kirvun pitäjästä? Paljonkin. Tämä todistettiin Orimattilan taidemuseossa 19. 9. järjestetyssä seminaarissa ja lauantaina ja sunnuntaina avoinna olleessa näyttelyssä. Kirvu-Säätiön järjestämän tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät. Taidemuseon tiloissa oli varauduttu noin 80 hengen yleisöön. Entisiä kirvulaisia, jälkipolvea sekä kirvulaisesta perinteestä kiinnostuneita orimattilalaisia kertyi paikalle yli 120.

Näyttelyn ja seminaarin järjestämisidea oli tv-toimittaja Risto Astikaisen, joka sai myös Kirvu-Säätiön hallituksen puheenjohtajan Martti Ovaskan innostumaan asiasta. Yhtenä tavoitteena oli muistuttaa yleisöä Mäntsälässä sijaitsevan Kirvu museon kokoelmista ja niiden tulevaisuudesta. Museon Mäntsälään perustanut kunnallisneuvos Soini Hämäläinen oli lainannut näyttelyyn esineistöä.

Niukkanen pelasti Suomen
Kirvun historiallisesti tunnetuin henkilö on epäilemättä valtiomies, maalaisliiton kansanedustaja ja moninkertainen ministeri Juho Niukkanen, kirvulaisille Niukkas Jussi, joka käytännössä pelasti Suomen. Ennen talvisotaa puolustusministerinä toiminut Niukkanen osti miljoonilla markoilla aseita ilman muun hallituksen ja eduskunnan lupaa, mistä hyvästä häntä uhattiin jopa valtakunnanoikeudella. Historia osoittaa kuitenkin Niukkasen kaukonäköiseksi mieheksi. Kun talvisota alkoi, luvattomille ostoksille tuli käyttöä. Niukkanen esti myös miesten kotiuttamisen ylimääräisistä kertausharjoituksista.

Risto Astikaista Niukkasen tarina kiehtoo.

”Tämähän on mielenkiintoista, koko ajankohta ja Niukkas Jussi. Ei hän ollut mikään sotahullu, mutta jonkinlainen realisti, hehkutti Astikainen, jonka äidin sukujuuret ovat Kirvusta.”

Orimattilan seurakunta oli luovuttanut näyttelyyn kalliita aarteita. Kirvun seurakunnan esineistö sijoitettiin Orimattilaan ja nyt näytteillä oli muun musaa 1700-luvun hopeinen viinimalja sekä muuta vanhaa ehtoollisesineistöä.

Yhteistä historiaa
Orimattilan seminaariin väkeä houkutti myös arkeologi Hannu Takalan puheenvuoro. Takala on tutkinut 10 000 – 11 000 vuoden takaista Suomen varhaisinta jääkauden jälkeistä asutushistoriaa sekä Porvoonjokilaaksossa Orimattilan ja Lahden seudulla että Kirvussa. Kirvulaiset sijoittuivat sodan jälkeen pääasiassa Porvoonjokilaaksoon, Mäntsälään ja Kärkölään.

Takala on kaivauksissaan löytänyt Kirvun ja Orimattilan välille myös varhaisempia yhteyksiä. Molemmilta seuduilta löytyy samanlaisia piikiviesineitä, joten ainakin kauppayhteyksiä on ollut. Kirvussa Takala on tehnyt parina viime kesänä koekaivauksia Kirvu-Säätiön tuella. Salissa käytiinkin leikkimielistä kinaa siitä, löytyykö Suomen varhaisin asuinpaikka Orimattilasta vai Kirvusta.

Kirvuun Takalaa on houkuttanut myös kirvulaisen Oiva Kuisman ennen talvisotaa löytämä rautakautisen kaulakorun osa. 800 – 900-luvuilta peräisin oleva löytö toimitettiin Takalalle arvioitavaksi pari vuotta sitten. Nykyisin Lahdessa asuva Oiva Kuisma oli kuuntelemassa esitelmää Kirvun ja Orimattilan yhteisestä esihistoriasta.

Kylpylä kiinnostaa
Useita Kirvun kylähistorioita kirjoittanut kotiseutuneuvos Alli Hosiaisluoma Karppinen viimeistelee parhaillaan kirjaa Kirvun Ojajärven koulupiiristä. Kirja on kyläkirjasarjan viimeinen.

Luvassa on myös kirja kuuluisasta Kirvun luonnonparantolasta. Ensi vuoden lopulla valmistuva kirja herätti seminaarissa jo etukäteen suurta mielenkiintoa.

”Pienikin oma muisto parantolasta olisi nyt tärkeä tallentaa. Pyytäisinkin ihmisä ottamaan minuun yhteyttä”, toivoi Hosiaisluoma-Karppinen apua kirjaprojektiin.

Vuonna 1911 perustetussa parantolassa tuon ajan julkkikset kävivät hoidattamassa itseään. Parantolan asiakkaisiin kuuluivat muun muassa urheilijat Paavo Nurmi, Volmari Iso-Hollo ja Tapani Niku sekä kirjailijat Olavi Paavolainen ja Ilmari Kianto. Vihtori Kosola puolestaan on kirjoittanut parantolan vieraskirjaan aikakautta kuvaavan viestin viestin: ”Hammasta purren pirua ja ryssää vastaan”.

Luonnonmukaisia hoitoja olivat kasvisruoka ja kuhnekylvyt eli vaihtolämpöisissä vesissä otetut istumakylvyt. Vitsailua herätti parantolan kahvinjuontikielto. Hoitoihin kuuluvien peräruiskeiden lopputuotetta alettiinkin nimittää ”Kirvun kahviksi”. Täysin ilman kahvia ei Kirvussa kuitenkaan jääty. Kirkonkylän raitilta löytyi neljä kahvilaa, joiden epäviralliset nimet olivat kansan suussa Viettelys, Lankeemus, Turmelus ja Kadotus.

Seminaarin jälkeen Kirvu-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Ovaska pyyhki hikeä otsaltaa.

”Risto Astikaisella on vielä monta ideaa takataskussaa. Ei tämä ole viimeinen tämmöinen tilaisuus. Me uusimme tämän vielä jollakin tavalla. Oli hienoa olla tässä mukana.”

Teuvo Pirhonen

Artikkeli julkaistu Karjala lehdessä 1.10.2009