ARKISTO

Kirvun luonnonparantolan vaiheista tekeillä kirja

01.10.2009


Alli Hosiaisluoma-Karppinen, Martti Ovaska ja Heikki Paajanen tutustuvat Kirvun luonnonparantolan alueeseen ja vertailivat nykynäkymiä vanhoihin valokuviin. Kuva: Päivi Parjanen

Päivi Parjanen (Karjala-lehti)
Kirvu


Kirvussa Herajärven rannalla sijainneesta Kirvun luonnonparantolasta on tekeillä kirja. Hankkeen takana on Kirvunkylän-kerho ja työryhmä, johon kuuluvat Alli Hosiaisluoma-Karppinen, Martti Ovaska ja Heikki Paajanen. Kirvulaisen jo edesmenneen perinteentallentajan Anni Kohon yhtenä toivomuksena oli, että Kirvunkylän-kerho kokoaisi ainutlaatuisen, Suomen rajojen ulkopuolellakin tunnetun luonnonparantolan vaiheet kirjaksi. – Hänen toivomuksestaan kirjassa tullaan korostamaan parantolan perustajan Malin Bergströmin inhimillisyyttä, ihmisrakkautta ja pyyteetöntä työtä, kertoo kirjatyöryhmän jäsen Martti Ovaska.

Kirjahankkeessa on meneillään materiaalin kokoaminen. Työryhmä on saanut käyttöönsä Kirvu-säätiön arkistossa olevaa aineistoa, muun muassa kuvia sekä arvokkaita leikekirjoista ja vieraskirjoista säilyneitä sivuja. Martti Ovaska sanoo kuvia olevan koossa noin satakunta kappaletta, mutta niitä sekä muuta aineistoa kuten muistelmia parantolasta kirjatyöryhmä ottaa vastaan hyvin mielellään. Kirjan tarkkaa valmistumispäivää ei Martti Ovaskan mukaan ole vielä lyöty lukkoon, mutta hän arvelee sen olevan ensi vuoden keväällä.

Kirvun 300-paikkaisen luonnonparantolan perusti postineiti Malin Bergström vuonna 1911. Parantolassa hoidettiin leiniä, erilaisia hermo-, kuume- ja munuaistauteja sekä ruoansulatushäiriöitä. Hoito perustui saksalaisen lääkärin Louis Kuhnen kehittämään vesiparannusmenetelmään, johon kuuluivat istuma- ja aurinkokylvyt, savikääreet, öljykuurit ja kasvisravinto. Parantolassa kävi ennen Venäjän vallankumousta paljon venäläisiä ja muita ulkomaisia vieraita. 1920- ja 1930-luvuilla parantolan asiakkaisiin kuului muun muassa juoksijat Paavo Nurmi ja Volmari Iso-Hollo, laulajatar Hanna Granfelt ja pianisti- ja kapellimestari Martti Similä. Parantola on jatkosodan jälkeen tuhottu maantasalle lukuunottamatta yhtä rakennusta, jossa sijaitsi parantolan alueelle lämmön ja sähkövalon tuottanut voimala, pesula, leipomo, korjauspaja ja puusepänverstas.

Kirjatoimikunta kaipailee lisää materiaalia. Jos vielä on kenellä parantolan aikaisia kuvia tai on luonnonparantolaan liittyviä muistoja tai esineitä, pyytäisimme ottamaan yhteyttä. Alli Hosiaisluoma-Karppinen, Koskitie 10, 16300 Orimattila tai puh 03 7771083, sähköposti: heikki.paajanen@phnet.fi tai kuvaovaska@tarvo.net