ARKISTO

Pyhäinpäivän kunniakäynti 3.11.2012

03.11.2012 klo 05:00 - 03.11.2012 klo 21:00


Eeva ja Helinä keräsivät havuja muistomerkkejä varten.

Hannu, Eeva ja Helinä sankarihautamuistomerkillä.

Helinä, Juhani ja Eeva venäläisten muistomerkillä.

Eeva, Juhani ja Helinä hautausmaan muistomerkillä.

Zinaida, Helinä, Eeva ja Hannu kunnanjohtaja Anatoli Krivopalenkon haudalla.

Juhani, Helinä, Hannu ja Eeva kunnanjohtaja Galina Nikitinan haudalla.

Oli aika tehdä perinteinen kunniakäynti Kirvuun. Sain olla kuljettajana Kirvusäätiön ja Kirvun pitäjäseuran seppelepartiolle. Kunniatahtävää olivat suorittamassa Eeva Kuosa säätiön sihteeri, Helinä Kuisma pitäjäseuran puheenjohtaja , Juhani Junna tulkkina ja allekirjoittanut kuljettajana.

Lähdimme Pyhäinpäivän aamuna kuuden aikaan Eevan ja Helinän kanssa heikossa vesisateessa ja osin sumussa Lahdesta ajelemaan kohti Imatraa jossa meillä oli tärskyt Jussin kanssa. Söimme sateen jatkuessa rauhassa aamupuuron paikallisella huoltoasemalla ja kertasimme että kaikki tarpeelliset ”roopuskat” ja passit olivat mukana ja kunnossa.

Tullimuodollisuudet sujuivat mallikaan sutjakasti kävelyvauhtia niin Suomen kuin Venäjän tulleissa. Ajelimme hyvää kesällä uudelleen päällystettyä tietä Ensosta Jääsken kautta Antreaan josta alkoi sitten se haasteellinen osuus. Tie oli todella kulunut ja kuoppainen, ei pystynyt ajaessa käyttämään kuin kahta ensimmäistä vaihdetta ja jos sai laittaa kolmosen päälle niin hyvä ettei päässyt ilon kiljahdus. Liikenne Antrean ja Sairalan välillä oli laimeaa verrattuna edellisvuosiin, vain pari puurekkaa muutama henkilöauto ja jokunen muu kulkuneuvo. Sade välillä vaimeni ja yltyi jälleen. Pysähdyimme sopivaan paikkaa saavuttuamme Kirvun puolelle ja taittelimme tarpeellisen määrän havuja mukaamme.

Saapuessamme Sairalaan meillä oli toimintasuunnitelma valmis, ensin Kirkonmäelle, sitten venäläisten muistomerkille ja hautausmaan muistomerkille. Teimme kunnianosoitukset samalla tavalla kaikilla kolmella muistomerkillä. Laskimme Helinän omakätisesti tekemät jäkäläseppeleet ja sytytimme kynttilät, lisäksi laitoimme kuusenhavut omille muistomerkeillemme. Minä jätin liikuttuneena myös kynttilän Kusti-enolle sankarihaudalle ja mummolle hautausmaan muistomerkille.

Kun seppeleet oli laskettu suuntasimme kohti Sairalaa josta haimme ”itsenäisen” Kirvun viimeisimmän jo eläkkeellä olevan kunnan sihteerin Zinaida Tsyganovan kyytiimme ja kävimme sytyttämässä kynttilät poisnukkuneille Kirvun viimeisille kunnanjohtajille Anatoli Krivopalenkolle ja Galina Nikitinalle muistellen heidän rakentavaa panostaan meidän kulttuurisuhteillemme, ihmisinä, ystävinä sekä johtajina. Keskustelumme oli erittäin hyödyllinen ja valaiseva ja antoi selvyyttä siihen miten asiat Kirvussa nykyään ovat. Venäjällä näyttää olevan menossa samankaltainen kuntauudistus kuin meillä täällä Suomessakin ja nyt Kirvun asiat päätetään Antreassa joka on heidän nykyinen hallintokeskus.

Kun meidän oli aika aloittaa kotimatkamme veimme Zinaida Tsyganovan kotiinsa ja kiitimme kaikki Jussin tulkkaamana häntä lämpimästä venäläisestä vieraanvaraisuudesta toivottaen kaikkea hyvää elämässä. Hän on toiminut kunnanjohtajien sihteerinä lähes koko sen ajan 90-luvun alusta mitä me olemme päässet Kirvussa käymään.

Ajoimme jonkin matkaa, söimme eväät , keskustelimme siitä miten tärkeä tämä tapaamien oli ja ajaa köröttelimme kohti Antreaa, Jääskeä ja Ensoa. Tullimuodollisuudet sujuivat Venäjän tullissa taas kuin ajatus ja olimme jälleen kotimaan kamaralla jossa oma tullimme hoiti hommansa puolessa tunnissa. Meillä oli hyvä tilanne kun venäläisilä oli joku kansallinen vapaapäivä ja he olivat runsain joukoin liikkeellä ……….. kun he olivat tulossa niin me olimme menossa ja päinvastoin …………. siksi meidän ei kait tarvinnut paljoa jonotella.




Kaikille tämän on muistiin merkinnyt
”Patjaan Tommon pojan poika”
” Patjaan Hanneksen poika”
Hannu
Paavilanmäeltä......................AAAATHSIIIII.....................sniff...............